Kuntokoutsin kirjoituksia – Osa 4: ”Liikuntataitojen merkitys läpi elämän?”

Liikuntataitojen merkitys läpi elämän? - Kuntokoutsi, Personal Trainer Vesku Vehkaperän treeniblogi - Personal Training & Coaching Oulu

Kuntokoutsin kirjoituksia – Osa 4: ”Liikuntataitojen merkitys läpi elämän?”

Julkaistu: 5.4.2017


Liikuntataitojen harjoittaminen läpi elämän on todella tärkeää

Useiden tutkimusten ja toteamusten todisteella lapsilla, nuorilla kuin myös kokeneillakin liikkujilla/kuntoilijoilla on havaittu nykypäivänä huomattavia puutteita perusliikuntataitojen hallitsemisessa. Perusliikuntataidot eli liikkumis-, tasapaino- ja välineenkäsittelytaidot antavat tukijalan kaikelle liikkumiselle aina arkiliikunnasta huippu-urheiluun asti.

Liikuntataitojen tärkeyttä etenkin joukkueissa ja kouluissa sekoittaa se tosiseikka, että näitä opettavilla valmentajilla ja opettajilla on todella paljon eri näkökulmia liikuntataitojen harjoittamisesta ja sen oppimisesta. Monet ”kokeneet” valmentajat ja opettajat ovatkin monien vuosien perusteella luoneet itselleen aivan omat toimintatapansa ja käsityksensä taitoharjoittelusta, mitkä pitävät paikkaansa enemmän tai vähemmän. Viime vuosina yleiset käsitykset liikuntataitojen oppimisesta ja sitä parhaiten tukevasta harjoittelusta ovat kuitenkin muuttuneet osittain jopa radikaalisti. Onneksi!

Taitojen oppimisen taustalla on esimerkiksi havaittu paljon erilaisia tekijöitä, jotka erottamattomasti liittyvät näkyviin taitosuorituksiin ja niiden kehittymiseen. Erilaiset havaintomotoriset, tiedolliset sekä oppimisympäristöön ja opeteltaviin tehtäviin liittyvät tekijät ovat esimerkkejä liikuntataitojen oppimisen perustekijöistä.

Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu

Yleisesti ottaen oppiminen on yksi elämän monista ihmeellisistä ilmiöistä, omaksummehan uusia tietoja ja taitoja koko elinkaaremme ajan. Oppiminen itsessään on hyvin monisäikeinen asia, mitä voi tarkastella todella monesta eri näkökulmasta. Tähän tarkasteluun ja analysointiin ei tässä kirjoituksessa sen syvemmin mennä. Keskitytään nyt vain itse liikuntataitojen oppimiseen ja sen muutamiin ydinkohtiin.

Liikuntataitojen oppiminen poikkeaa paljon tavallisesta kognitiivisesta oppimisesta eli ns. luokkahuoneoppimisesta. Oppimisen välineenä toimii oma keho, jonka useat osat pitää saada koordinoidusti toimimaan eri liikuntatehtävien tai -lajien tavoitteiden mukaisesti. Valmentajien, opettajien ja itse harjoittelijoiden on tärkeää tiedostaa liikuntataitojen oppimisen erityispiirteitä, jotta he ymmärtävät kokonaisvaltaisesti, minkälaisen tärkeän toiminnan kanssa he ovat tekemisessä.

Käsitteet taitojen oppiminen, liikkeiden säätely ja motorinen kehittyminen eroavat toisistaan ratkaisevasti. Liikkeiden säätelyllä eli motorisella kontrollilla tarkoitetaan sitä, kuinka hermolihasjärjestelmä toimii koordinoidessaan lihaksia ja raajoja liikkeiden aikana. Motorinen kehittyminen tarkoittaa ihmisen jatkuvaa motoristen taitojen ja liikkeen säätelymekanismien kehittymistä, varhaislapsuudesta aina vanhuuteen asti.

Liikuntataidon oppiminen tarkoittaa yksinkertaistetusti harjoittelun aikaansaamaa kehon sisäistä tapahtumasarjaa, joka johtaa pysyviin muutoksiin kyvyssä tuottaa liikettä. Taidon oppimiseen liittyy ennen kaikkea suoritusten paraneminen, niiden yhdenmukaistuminen, pysyvyys sekä kyky suorittaa opittu taito myös uusissa ympäristöissä.

Nopeaa oppijaa on perinteisesti pidetty hyvänä oppijana.

Nopea oppiminen ei välttämättä kuitenkaan ole lahjakkuustekijä. Monesti nopea oppija ei ole valmis näkemään sitä vaivaa, mitä taidon oppiminen kunnolla edellyttää. Nopeat oppijat saattavat tyytyä taidon osaamisen pintatasoon. On havaittu, että hitaammin oppivat liikkujat, urheilijat ym. oppivat syvemmin ja jäsentyneemmin ja heidän oppimistuloksensa ovat usein pysyvämpiä kuin nopeilla opp
ijoilla.

Lisäksi tärkeä huomio on, että liikuntataitojen oppimista tapahtuu sekä tiedostaen että tiedostamatta.
Hienolla termistöllä sanottuna, kun tietoisesti opetellaan ja opitaan jotakin, kyse on eksplisiittisestä oppimisesta.

Tyypillinen tilanne tästä on tekniikkaharjoitus, jossa erilaisten harjoitteiden avulla pyritään parantamaan suoritustekniikkaa. Kuitenkin yllättävän suuri osa liikunta- ja urheilutaitojen oppimisesta on tiedostamatonta eli implisiittistä. Urheilija oppii, vaikka hän ei välttämättä itse sitä tiedosta. Esimerkkinä voisi olla vaikka epätasaisella alustalla pihapeleissä opittu hyvä pallonkuljetustaito.

Monipuoliset liikuntataidot heijastuu nii urheiluun kuin myös arkiliikuntaan Taitojen oppimisen perinnöllisyys ja herkkyyskaudet

Tutkimusten mukaan geeniperimällä on ainoastaan todella pieni osuus taitojen oppimisessa ja myöskään taidon kehittymisessä ei ole havaittu olevan perimän määrittämiä herkkyyskausia. Synnynnäisiä liikuntataitojen oppimisen taustalla olevia ominaisuuksia ovat liikunnalliset kyvyt. Ne ovat pitkälti perimän määrittämiä ja suhteellisen pysyviä, mutta ne muokkaantuvat elinympäristöstä tulleiden ärsykkeiden mukaan, jotka voidaan jakaa havaintomotorisiin ja fyysisiin kykyihin. Kykytekijät ovat kuitenkin ainoastaan vain yksi eivätkä missään tapauksessa ratkaiseva taustatekijä matkalla taitavuuteen.

Motorinen kehitys on siis elinikäinen prosessi, minkä aikana voidaan jatkuvasti oppia liikunnallisia taitoja, ilman mitään kummempia herkkyyskausia. Muutokset motorisessa kehityksessä tapahtuvat ihmisen ”yleisgeenien” ennalta määrittämän järjestyksen mukaan.

Kuitenkin yksi todellinen herkkyyskausi on todettu ja se on lapsuusaika. Nimittäin lapsuuden ajan liikunnallisen kehittymisen nopeudessa on ilmennyt ja ilmenee edelleen paljon eroja.

Harmittavaa tässä on se, että tämän elintärkeän ja ainoan herkkyysajan liikkumiseen vaikuttaa todella paljon vanhemmat ja muu elinympäristö, mihin lapsi ei voi itse paljoa vaikuttaa.

Etenkin kouluikää edeltävät vuodet ovat motoristen perustaitojen oppimisen kulta-aikaa. Tällöin lasten on todella tärkeää saada paljon liikunnallisia kokemuksia, jotta he voivat harjoittaa liikkumisen perustaitoja ja luoda täten tukevan pohjan pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi huippu-urheilijat ovat yleensä osallistuneet lapsuudessaan huomattavasti enemmän luonnollisiin aktiviteetteihin verrattuna kansalliselle tasolle jääneisiin urheilijoihin.

Tiivistys

Taitojen oppiminen on yksilöllinen ja aktiivinen prosessi, joka vaatii aikaa, malttia ja edellyttää runsaasti tekemistä. Tehtävänä on luoda itselle ja/tai oppijalle harjoittelun ja oppimisen mahdollistavia monipuolisia olosuhteita ja ympäristöjä. Liikunta- ja urheilutaitojen oppiminen jatkuu koko eliniän, koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta.

Eli myös vanha koira VOI oppia uusia temppuja! 🙂

(Lähteet: Jaakola Timo, 2010. Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. PS-Kustannus, Jyväskylä.)

Mikäli koet tarvitsevasi oppia tavoitteelliseen treenamiseen tai ylipäätään liikunnan aloittamiseen yksilövalmennuksen muodossa niin ota yhteyttä ja kysy ihmeessä neuvoja niin minä autan mielelläni. 🙂

>> TUTUSTU TEHOVALMENNUKSIIN <<

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
Share on Google+
Google+
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email

Lataa ilmainen treeniohjelma

Lataa nyt ILMAINEN koko vartalon tehotreeniohjelma ja ota ensimmäinen askel kohti parempaa kuntoa.